Itsesäälivaroitus!!

Voi ei apua yksi lukija on tullut lisää! Mitä ihmettä oonkaan tehnyt, että siellä ruudun takana joku haluaa lukea näitä... Tervetuloa kuitenkin!
Nyt ei postauksella ole mitään tiettyä "aihetta", mutta pakko on kirjoittaa. En taas tiedä, että onko tämä oikea paikka tällaselle turhuudelle, mutta jonnekkin ajatuksia on pakko purkaa. Ongelma on se sama, kuin ennenkin. Luulin päässeeni jo kaiken paskan yli.Yhtäkkiä taas kuitenkin tuntuu, ettei elämä sujukkaan. Varmaan jo toista viikkoa olin niin hyvällä mielellä ja varmana tulevaisuuden suhteen, että nyt koitti se pelätty masennus, epätoivo ja turhuus. Kun Käärmeen luona käynnistä pääsin, päätin, että kaikki tulisi olemaan nyt hyvin. En valittaisi enää kenellekkään ja pärjäisin, korjaisin elämäni ja olisin suuri menestystarina. Muttakun ei. Mietin taas, kuinka turhaa kaikki on, miten hukkaan koko elämäni ja olen vaivaksi muille. Ja mitä teen? En ainakaan mitään muuta kun itken itsesääliä. Mistä saisin sitä voimaa tehdä jotain muuta? En tahdo enää puhua. Kuitenkaan en pärjää.. en ainakaan usko.