Mä en tiedä mitä teen, mä olen jo turtunut tuskan tunteeseen. -Gösta Sunqvist
Saatan mennä luokse enkeleiden, voin miettii miten hyvin asiat oli eilen,
mä katselen teitä tuolta korkealta, korkealta kirkkaalta taivaalta -Piilovoima

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Jokin paha olento katsoo ja hymyilee

Pelästyin tänään (kirjoitin tämän tiistaina) omia ajatuksiani oikein kunnolla, kun katsoin piirrustustani. Olen piirtäessäni sellainen etten aloittaessani koskaan tiedä, mitä paperille aion luoda. Siksi vain ensimmäinen piirretty viiva kertoo, mihin suuntaan seuraava lähtee ja määrää siten koko lopun. Pikkuhiljaa, kun piirros etenee, kuva alkaa muodostua itsellenikin, eikä paperilla ole enää vain eri suuntiin vedeltyjä paperisotkuja. 
Nyt sitten aloinkin miettimään, että kun en itsekkään tiedä, mitä piirrän, niin kuka piirrustukseni tekee? En usko, että käteni vain piirtäessäni saa oman tahdon. Mietin, onko sisälläni jokin paha, joka tietämättäni kylvää niitä kaikkia pahoja ajatuksia kaikesta kauniistakin, mutta joka paljastuu vain silloin, kun annan paperille muodostua jonkun kuvan siitä? Mistä se paha sitten on päässyt mustaamaan mieleni, vai olenko luonut sen sittenkin itse?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti