Mä kuuntelen musiikkia ja katon kännykän kuvia et muistaisin mitä joskus on tapahtunu mun päässä ja mitä mä tein. Et tulis ne tunteet taas. Mut mä en tunnista mun tunteita, tai en vaan tunne mitään, tai tunnen, tai en tiiä. Teen vaan mitä tiiän et pitää tehä, tai en tiiä mikä mussa tietää, tiiänkö mä vai joku muu. En tiiä rakastanko ketään, tai oonko masentunu. Mun pää on jotenki tyhjä ja toisaalta ihan täynnä. En tiiä tuntuuko se pahalta mut jotenki luulen et nyt joku vois välittää jos selittäisin tän. Mun päässä on siis jotenki vaikeeta. En oikeen elä hetkessä ku en muista mitään ja yritän muistaa. Muutun aina ku oon yksin. Sillon ku oon jonkun kans mä oon olevinani kai oma itteni mut mä esitän kaikille, oon ainaki sanonu niin. Mut en tiiä onko sekään totta. Jos en tiiä mitään, miten voin olla niin ettei kukaan kysy multa mitään? Jostain syystä mä yritän saada jotain huumeiden tapasta itelleni. En muista onko mulla jotain sanottavaa vielä. Enkä oikeestaan tiiä onko tää teksti mitään mitä aattelen ja ymmärränkö myöhemmin mitä oon kirjottanu. Oon sanonu ihmisille et oon terve nyt, mut en tiedä millanen ihminen on terve ihminen ja mikä on sairas. Kello siirty just melkeen puoltuntia ja luulin et kuuntelin vasta 5 biisiä siinä ajassa. TÄÄ KAIKKI VOI MYÖS OLLA VAAN HETKEN AJATUS, ENKÄ TIEDÄ ONKO SE TOTTA. Oliko tää avunhuuto, vai mikä...
https://www.youtube.com/watch?v=mT1GtHONNmo
"maailma matkaa radallaan, päivä nousee uudestaan. Ei mikään muutu milloinkaan, kaikki säilyy ennallaan. Samat tuulet puhaltaa, samat sateet lankeaa ja kaikki kaunis katoaa, kaikki kuolee aikanaan."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti